Luukku 14

Rohdoilla on toisinaan hauskoja nimiä. Esimerkiksi pakurikääpä on jo itsessään huvittava, mutta kuunteles tätä: superoksididismutaasipitoisuus. Suomeksi sanottuna se lupaa, että tämä lehtipuiden runkoihin muodostuva musta pahkura, pakurikääpä, auttaa vaikka kroonisissa tulehdussairauksissa. Venäjällä ja Itä-Euroopassa pakurikääpää on vuosisatojen ajan käytetty ulkoisesti ihovaivoihin.

Minulle pakurikääpä on tuttu pikkutytöstä lähtien. Äitini joi kahvin sijasta ”tikkateetä”, mikä meinasi pakurikäävästä tehtyä juomaa. Sitä oli Suomessa opittu juomaan jo pula-aikoina kahvin sijasta. Vaan mahdettiinkohan kaikista terveysvaikutuksista vielä silloin tietää?

Nyt on ihan jo tutkimuksia siitä, kuinka pakurikääpä sisältää paljon antioksidantteja. Niitä kun on riittävä määrä, solut ovat mukavasti suojassa kaiken maailman sairauksista, stressistä ja rasituksesta syntyvistä vapaista radikaaleista. Vapaat radikaalit eivät siis ole mikään rokkibändi, vaan happi- tai typpiatomeja tai –molekyylejä, joita elimistössä muodostuu. Ne ovat kauhean herkkiä reagoimaan, mutta antioksidantit sitten rauhoittelevat niiden toimintaa.

icon_02
Jaa tämä artikkeli

Haluatko kuulla ajankohtaisista tarjouksista ja bioalan uutuuksista?

Tilaa City-Lab uutiskirje